Bom Dia!
Bloggaaminen jäi loppuviikosta hieman taka-alalle, sillä olemme olleet erittäin kiireisiä pitkien työpäivien ja muiden menojen takia.
Keskiviikkona oli ensimmäinen työpäivämme. Työpäivämme alkavat yhdeksältä ja ja loppuvat puoli kuudelta. Kuljemme työpaikalle bussilla ja matka sinne kestää noin 20 minuuttia. Täällä työpaikolla on aina puolentoistatunnin ruokatauko, jonka takia työpäivät loppuvat myöhemmin illalla. Me sovimme työpaikalla, että pidämme tunnin ruokatauon, jotta pääsemme hieman aikaisemmin kotiin. Muita virallisia taukoja ei työpäivän aikana oikeastaan ole.
Ensimmäinen päivämme kului oikeastaan yritykseen, sen toimintaan ja ihmisiin tutustuessa. Työpaikkamme toimiala on tuottaa lähinnä paperia, kartonkia ja pahvia. Ensimmäisessä päivässä oli paljon sulateltavaa, sillä oli hieman outoa puhua yhtäkkiä koko päivä englantia sekä kuunnella portugalia. Päivi ja Angela opettajat tulivat myös käymään työpaikallamme. He keskustelivat työstämme ja työajoistamme pomomme kanssa.
Töiden jälkeen menimme syömään Päivin, Angelan, Dalilan ja kahden pojan kanssa, jotka ovat tulossa Suomeen maaliskuussa työssäoppimaan. Oli kiva tutustua nuorempiinkin ihmisiin täällä.
Torstaina oli meidän toinen työpäivämme, jonka aikana etsimme netistä tuotteita joita yritys tarvitsi asiakkailleen. Työkaverimme Quintino vei meidät syömään läheiseen kauppakeskukseen, jonka hän oli näyttänyt meille jo ensimmäisenä päivänä. Olimme työpäivän jälkeen aivan rättiväsyneitä, emmekä jaksaneet tehdä mitään. Menimme suoraan kotiin syömään ja nukkumaan.
Perjantaina jatkoimme töitämme ja aloimme etsiä potentiaalisia asiakkata Suomesta yritykselle. Yrityksellä on tapana mennä perjantaisin erääseen ravintolaan suurella porukalla lounaalle, joten me pääsimme mukaan. Lounas oli erinomaista ja ruokaa oli paljon! Lounas oli aivan huippu, sillä pääsimme tutustumaan työntekijöihin paremmin ja sen jälkeen olomme tuntui paljon kotoisammilta.
Töiden jälkeen menimme kauppakeskukseen, jonka Quintino oli näyttänyt meille aiemmin. Kauppakeskukseen kulkee ilmainen bussi arkipäivisin, sillä se on melko kaukana keskustasta.
Lauantaina heräilimme melko aikaisin, sillä menimme uudestaan kauppakeskukseen. Sinne pääseminen olikin melko seikkailu, sillä ilmainen bussi ei kulkenut. Pääsimme silti perille ja pois. Työkaverimme Carlos kutsui meidät syömään hänen kotiinsa. Portugalilaiset ovat erittäin ystävällisiä ja vieraanvaraisia, joten tunsimme olomme erittäin kotoisiksi hänen luonaan. Ruoka oli erittäin hyvää, erityisesti jälkiruoka, joka sisälsi mansikoita, pannacottaa sekä suklaafondueta. Aika vierähti nopeasti ja istuimmekin ruokapöydän ääressä reilut kolme tuntia! Lähdimme ruokailun jälkeen Carloksen tytärten ja heidän ystäviensä kanssa katsomaan Guimaraesin yöelämää.
Lähdemme tänään tutkimmaan 'Guimaraesin keskustaa ja katselemaan lähistöltä löytyviä kauppoja sekä nauttimaan vapaapäivästämme.
Tchau!
-Olga